28 Apr 2015

Vanhan charmia. Elderly charm


Vimevuotiset siemenkodat ovat kaikkensa antaneet.

Mahtaako olla eläjäksi? Is there any life here?
Kuka  muistaa mitä puutarhassa on ilman nimilappuja? Do you remember the names?
Jolie laide, viehättävä rumilus, on osuvasti kuvailtu. Jolie laide, the French nailed it.
Läheltä nähtynä. Close-up.

Mietiskelypaikka suojassa. A seat for meditation.
Olen katsellut nuppuja ja silmuja. Kevät on ollut pitkä, harmaa ja kolea, yhtä syyssäätä marraskuusta lähtien, kun etelärannikolta jäi puuttumaan talvi. Jokainen kevään merkki on herättänyt toiveita tulevasta, ollut esimakua siitä, mikä tulee viipyillen, kiemurrellen, keimaillen ja välillä pois päin vetäytyen.

Lämpöaalto maaliskuussa toi kasvupyrähdyksen, jolloin ruusutarhan vanha pensaspioni sai vauhtia. Matala, sammaleinen ja käppyräinen karahka pensasruusujen välissä näytti jo luovuttaneen. Mutta muutama lämmin päivä, ja se näytti voimansa ja taitteli esiin poimuiset nuppunsa. Ne näyttävät päälleliimatuilta, muun kuin tuon eksoottista syntyperää olevalle vanhukselle kuuluvilta.

Meillä kiinalaista alkuperää oleva Paeonia Suffruticosa-ryhmän 'Rockii', pensaspioni, selviäminen on epävarmaa. Korkeintaan suojattuna ja suojaisella paikalla sen sanotaan selviytyvän, mutta Helsinkihän vastaa kasvualueena Riikaa, joten ehkä tuota uskaltaisi kokeilla.
---
The charm pf Paeonia suffruticosa 'Rockii' is that of an elderly beauty, hidden under moss and lichen until there is a sudden warm period. The gnarly branches reveal wrinkled buds with a porcelain texture of a hard to describe peach hue. P. 'Rockii' may survive if well covered and in a warm spot, but now that climate change has put Helsinki into the same zone with Riga I may give one a try.

5 Apr 2015

Odotusta. Waiting

Märkinä rantakallioiden muodot korostuvat. Water highlights the soft shapes of the granite.

Neulasia ja käpysiä kivensylissä. Last season's details.

Kiinnitä veneesi. Fasten your boat. 

Ensi kerralla otan säkin mukaan ja vien kompostiin. Kelp and compost are a great mix.

Luonto maalaa joskus voimakkailla väreillä. Nature's lichen painting.

Naavaparta. A lichen beard.

Miksi sammalesta halutaan eroon? Why hate moss?

Tulen henki. The spirit of a live fire.

Muutama päivä eteläisimmässä kolkassamme teki hyvää. Viisiviikkoinen Ruotsissa vaati palautumista, olihan sohvaantunut kroppani joutunut äkisti töihin - päivittäin kahdeksan tuntia ulkosalla, päälle kävely töihin ja takaisin.  Ensimmäisinä iltapäivinä lähes hiivin kotia kohden, niin kipeät jalkani olivat, kiitos töissä käyttämieni teräsvahvisteisten, kovien ja painavien kenkien. Kolmannella viikolla helpotti, kun hemmotellut ulokkeeni tottuivat uusiin olosuhteisiin.

En myönnä, että iälläni olisi asian kanssa tekemistä, sillä kollegani  Anne oli samaa vuosikertaa ja puski ulkotöissä väsymättä. Harjoituksen puutetta se oli, ja olen ylpeä, että menin, tein ja selvisin.

Heti palattuani alkoi seuraava harjoittelujakso eräässä  kasvihuoneessa .Jos Rosendal on puutarha-alan viiden tähden hotelli, niin normaali kasvihuone vastaa matkailumajaa. Pitkässä muovitunnelissa, jonkun kymmenen vuotta sitten hylkäämillä konttorituoleilla kyyhötetään muovilaatikoista kyhätyn työpöydän ääressä ja jaetaan kivikovia perennanjuurakoita ruukutettaviksi myyntiin. Ergonomiasta ei ole tietoa: parissa päivässä hartialihakseni menivät jumiin, kämmenet turposivat ja sormenpäistä lähti nahka paksuista työhanskoista huolimatta. Ulkona oli +2 astetta, sisällä viiden minuutin välein vuoroin hiki ja vilu, kiitos lämpöpuhaltimen.

Mikä on minun ollessa, jäljellä on 2,5 viikkoa, kun taas monelle se on, jos hyvin käy, tuleva työura. Ihmettelen, missä ovat terveysviranomaiset ja ammattiyhdistys. Toisaalta, jos ne joutaisivat paikalle, ei kohta olisi niitä vähiäkään kotimaisia kasvihuoneviljelijöitä.  Katteet ovat huonot, sesonki lyhyt ja ulkomainen halpatuonti rehottaa. Jokainen parannus olosuhteissa on suoraan pois yrittäjän palkasta.

Hangossa vallitsi harmaa tyven. Äskettäinen lämpöjakso oli herättänyt luonnon, joka odotteli silmut paisuneina seuraavaa lämmintä. Vaelsimme Neljän tuulen tuvalle, tutkimme Tulliniemen luonnonsuojelualuetta, kahvittelimme Regatassa. Kaupunkiin virtasi lisää väkeä, yhä useamman huvilan ikkunaan syttyi valoja, alkoi näkyä tuttuja. Pääsiäinen on optimistinen ja paineeton juhla, joka ennakoi valoa ja kevättä.
--
I was exhausted after my stint in Stockholm. My body had gone through a rough time after a winter on the couch. Eight hours outside, six kilometers to work and back. My feet had screamed for mercy in the first weeks after work because the working shoes I wore were hard, inflexible and heavy. After my feet got used to the new conditions the return walk became more pleasant.

I prefer to think it is a matter of lack of exercise and training, instead of a matter of age. My same-age colleagues did just fine.

Once back I started on a traineeship in a greenhouse, and again, after only two days in a plastic tunnel dividing perennials, my body complained bitterly. This time it was the shoulders, the palms and fingertips, the latter losing their skin despite the thick gloves. But why complain, I have 2,5 weeks to go, while for many this represents the future, if they are lucky to get a job.

Hanko was a mild, grey respite. The sudden warmth of the previous week had awoken the nature which seemed to hold its breath, waiting for the next wave of warmth to arrive. We walked along the shore, stopped for coffee in the only café open, took pictures. Easter is a relaxed holiday as it is on the threshold of a new season of light, warmth, sunshine.

21 Mar 2015

Heippa, hejdå. Bye now



Pakkaan tavaroitani... I'm packing...

..ja siivoilen ... and cleaning up a bit..

..kun yksi elämäni episodi lähenee loppuaan. .. while yet another episode in my life is nearing its end.

Viisi lopputalven viikkoa ...Five end of winter weeks..
..tuntuivat välillä, omenapuussa keikkuessani tai märkää mutaa raapiessani pitkiltä. ..felt at times pretty long when I hung on to the top branches of an apple tree or scraped at wet mud..


..mutta ne olivatkin hujauksessa ohi... but those weeks passed in a wink of the eye.

Olin osa työyhteisöä...I was part of a work team...

...jota tulen muistamaan ilolla ja haikeudella. ..which I shall remember with wistfullness and joy.

Koska se, mikä jää jäljelle tästä kaikesta...For what remains of this all...

on muisto kohtaamisista ..are memories of the people you meet..

..yhteisistä hetkistä... moments enjoyed together..

ja tunne siitä, että tuli hyväksytyksi.. and the feeling of having been accepted.
Kiitos Rosendals Trädgård, sen hieno työyhteisö ja työlleen omistautuneet ammattilaiset. Thank you Rosendals Trädgård, its sense of community and  dedicated professionals.

15 Mar 2015

Tukholmasta, rakkaudella. From Stockholm with love

Ilmassa oli sydämiä.. There were hearts in the air..


kun Kungsträdgårdenissa tämä säteilevä nuori nainen jakoi ilmapalloja. .. when this smiling young woman gave away heart-shaped balloons in Kungsträdgården.

Puisto oli pian täynnä sydämiä ja iloisia ihmisiä. Soon the park was filled with hearts and happy people.