5 Apr 2015

Odotusta. Waiting

Märkinä rantakallioiden muodot korostuvat. Water highlights the soft shapes of the granite.

Neulasia ja käpysiä kivensylissä. Last season's details.

Kiinnitä veneesi. Fasten your boat. 

Ensi kerralla otan säkin mukaan ja vien kompostiin. Kelp and compost are a great mix.

Luonto maalaa joskus voimakkailla väreillä. Nature's lichen painting.

Naavaparta. A lichen beard.

Miksi sammalesta halutaan eroon? Why hate moss?

Tulen henki. The spirit of a live fire.

Muutama päivä eteläisimmässä kolkassamme teki hyvää. Viisiviikkoinen Ruotsissa vaati palautumista, olihan sohvaantunut kroppani joutunut äkisti töihin - päivittäin kahdeksan tuntia ulkosalla, päälle kävely töihin ja takaisin.  Ensimmäisinä iltapäivinä lähes hiivin kotia kohden, niin kipeät jalkani olivat, kiitos töissä käyttämieni teräsvahvisteisten, kovien ja painavien kenkien. Kolmannella viikolla helpotti, kun hemmotellut ulokkeeni tottuivat uusiin olosuhteisiin.

En myönnä, että iälläni olisi asian kanssa tekemistä, sillä kollegani  Anne oli samaa vuosikertaa ja puski ulkotöissä väsymättä. Harjoituksen puutetta se oli, ja olen ylpeä, että menin, tein ja selvisin.

Heti palattuani alkoi seuraava harjoittelujakso eräässä  kasvihuoneessa .Jos Rosendal on puutarha-alan viiden tähden hotelli, niin normaali kasvihuone vastaa matkailumajaa. Pitkässä muovitunnelissa, jonkun kymmenen vuotta sitten hylkäämillä konttorituoleilla kyyhötetään muovilaatikoista kyhätyn työpöydän ääressä ja jaetaan kivikovia perennanjuurakoita ruukutettaviksi myyntiin. Ergonomiasta ei ole tietoa: parissa päivässä hartialihakseni menivät jumiin, kämmenet turposivat ja sormenpäistä lähti nahka paksuista työhanskoista huolimatta. Ulkona oli +2 astetta, sisällä viiden minuutin välein vuoroin hiki ja vilu, kiitos lämpöpuhaltimen.

Mikä on minun ollessa, jäljellä on 2,5 viikkoa, kun taas monelle se on, jos hyvin käy, tuleva työura. Ihmettelen, missä ovat terveysviranomaiset ja ammattiyhdistys. Toisaalta, jos ne joutaisivat paikalle, ei kohta olisi niitä vähiäkään kotimaisia kasvihuoneviljelijöitä.  Katteet ovat huonot, sesonki lyhyt ja ulkomainen halpatuonti rehottaa. Jokainen parannus olosuhteissa on suoraan pois yrittäjän palkasta.

Hangossa vallitsi harmaa tyven. Äskettäinen lämpöjakso oli herättänyt luonnon, joka odotteli silmut paisuneina seuraavaa lämmintä. Vaelsimme Neljän tuulen tuvalle, tutkimme Tulliniemen luonnonsuojelualuetta, kahvittelimme Regatassa. Kaupunkiin virtasi lisää väkeä, yhä useamman huvilan ikkunaan syttyi valoja, alkoi näkyä tuttuja. Pääsiäinen on optimistinen ja paineeton juhla, joka ennakoi valoa ja kevättä.
--
I was exhausted after my stint in Stockholm. My body had gone through a rough time after a winter on the couch. Eight hours outside, six kilometers to work and back. My feet had screamed for mercy in the first weeks after work because the working shoes I wore were hard, inflexible and heavy. After my feet got used to the new conditions the return walk became more pleasant.

I prefer to think it is a matter of lack of exercise and training, instead of a matter of age. My same-age colleagues did just fine.

Once back I started on a traineeship in a greenhouse, and again, after only two days in a plastic tunnel dividing perennials, my body complained bitterly. This time it was the shoulders, the palms and fingertips, the latter losing their skin despite the thick gloves. But why complain, I have 2,5 weeks to go, while for many this represents the future, if they are lucky to get a job.

Hanko was a mild, grey respite. The sudden warmth of the previous week had awoken the nature which seemed to hold its breath, waiting for the next wave of warmth to arrive. We walked along the shore, stopped for coffee in the only café open, took pictures. Easter is a relaxed holiday as it is on the threshold of a new season of light, warmth, sunshine.

21 Mar 2015

Heippa, hejdå. Bye now



Pakkaan tavaroitani... I'm packing...

..ja siivoilen ... and cleaning up a bit..

..kun yksi elämäni episodi lähenee loppuaan. .. while yet another episode in my life is nearing its end.

Viisi lopputalven viikkoa ...Five end of winter weeks..
..tuntuivat välillä, omenapuussa keikkuessani tai märkää mutaa raapiessani pitkiltä. ..felt at times pretty long when I hung on to the top branches of an apple tree or scraped at wet mud..


..mutta ne olivatkin hujauksessa ohi... but those weeks passed in a wink of the eye.

Olin osa työyhteisöä...I was part of a work team...

...jota tulen muistamaan ilolla ja haikeudella. ..which I shall remember with wistfullness and joy.

Koska se, mikä jää jäljelle tästä kaikesta...For what remains of this all...

on muisto kohtaamisista ..are memories of the people you meet..

..yhteisistä hetkistä... moments enjoyed together..

ja tunne siitä, että tuli hyväksytyksi.. and the feeling of having been accepted.
Kiitos Rosendals Trädgård, sen hieno työyhteisö ja työlleen omistautuneet ammattilaiset. Thank you Rosendals Trädgård, its sense of community and  dedicated professionals.

15 Mar 2015

Tukholmasta, rakkaudella. From Stockholm with love

Ilmassa oli sydämiä.. There were hearts in the air..


kun Kungsträdgårdenissa tämä säteilevä nuori nainen jakoi ilmapalloja. .. when this smiling young woman gave away heart-shaped balloons in Kungsträdgården.

Puisto oli pian täynnä sydämiä ja iloisia ihmisiä. Soon the park was filled with hearts and happy people.


11 Mar 2015

Herkutellen. Feasting

Reseptissä on paahdettua kauraa ja ruskistettua voita... The receipe calls for roasted oatflour and browned butter...

Pitkät halot ovat menossa maan suurimman puulämmitteisen leivinuunin kitaan. The long logs will heat up the largest wood-burning oven in the country.

Ilta auringonlaskun aikaan. Almost dusk.

Hän on hyvin elävä. She looks alive.

Rauhaa. Peace.

Tuuli puhaltaa mereltä oksiin. The sea wind in the branches.
Neljäs viikko, ei kuulu mitään ihmeempää. Kevättä kuuluu, mutta niin taitaa kuulua sinnekin. Hieman jo huolestuttaa oman puutarhani tilanne: mahdanko ehtiä ajoissa kevättöihin?

Tänä vuonna olen seurannut kevään  tuloa tavallista tarkemmin, sillä luontoa pukkaa tajuntaani joka suunnalta, töissä ja työmatkalla. Kävelijä näkee enemmän, ja vielä kun reitistä on kadonnut uutuudenviehätys, sen yksityiskohdat terävöityvät. Pensaiden katveessa näkyy valkoisena mattona lumen sijaan lumikelloja. Pähkinäpensaiden norkot pitenevät ja paksunevat päivä päivältä. Rantapenkeelle nousee liiloja krookuksia, eivätkä citykanit ole olleet niiden kimpussa - olisiko Kungliga Djurgårdenilla myös Kuninkaallisia Kaninmetsästäjiä?

Luulin palaavani täältä hieman hoikempana, koska viidessä viikossa tulen liikkuneeksi enemmän kuin koko talven aikana. Vaan enpä ollut ottanut huomioon valtavassa puulämmitteidessä uunissa valmistuvia leivonnaisia, joita ilmestyy taukotuvan iltapäiväkahvien pöytään aivan liian usein. Mitä sanotte kladdiga blåbärskakasta? Suklaapaloja sisältävästä ruispitkosta? Madeleine-leivoksista, joissa on paahdettua kauraa ja ruskistettua voita? Kosteasta porkkanakakusta, toskapäällysteisestä "mutakakusta"? Kotitekoisesta appelsiinihillokkeesta spelttijauhoista tehdyllä lämpimällä, rapeakuorisella, sisältä pehmeällä patongilla? Koska olen Rosendalissa vain kerran viiden viikon ajan, en kerta kaikkiaan kykene kieltäytymään, enkä edes pitäytymään pikkuruisissa maistiaisissa.
--
Nothing new nor spectacular happening here. I worry about my garden back home: will I arrive in time to prepare for spring? Spring advances rapidly, ahead of its usual schedule.

This spring I notice the changing seasons more acutely than ever before. My head is lighter, empty of worrisome thoughts, and  now that the route itself is familiar, I take in the minutest changes during my walks to and from work.

I expected to shed a few pounds here for I am constantly on the go, more in five weeks than during the whole winter. But I did not take into account the produce arriving into our lunch room from the huge wood-burning oven. What do you say about blueberry mud cake, nut coated chocolate mud cake or chocolate chunk rye loaf?  Madeleines made with roasted oats and browned butter? Carrot cake moist and melting on the tongue? A baguette that is still warm form the oven, with a hard crust and a soft inside, with home-made orange marmalade on top?

I am here only once for five weeks, so why deny myself these pleasures?